torstai 22. lokakuuta 2015

Kaksi kantaa sopeutukseen ja kolmas linja

Ykkösaamussa 23.10.2015 oli mielenkiintoinen kaksikko. Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen ja hyvinvointisosiologian professori Juho Saari puhuivat maan tilanteesta. Toimittaja kyseli säästötalkoiden kohdstumisesta pienituloisiin.


Sipilän logiikka


Pursiainen esitti tapansa mukaan rämäkästi, että talkoot on väärä sana ja sanasta pitäisi luopua. Verotus on tapissa. Maamme ongelmat ovat laajalle väestönosalle maksetuissa tuissa, joihin ei nykyisessä mitassa riitä rahaa. Ongelmat eivät ole rikkaiden päässä, koska he eivät niitä tukia saa. Kansaa turhaan harhautetaan puheella ”talkoista”, koska hallitus haluaa tehdä päätöksiä siellä, missä ongelmat ovat.

Purisainen on ainakin selkeä. Ei talkoita - köyhä pärjätköön itse. Nimittäin sitähän talkoot ovat: autetaan naapuria. Pursiainen esittää suorasukaisesti, ettei kannata puhua talkoista, kun köyhän katto vuotaa. Mitäpä se rikkaalle kuuluu.

Huomasin, että hän ei puhuessaan ajatellut tätä semantiikkaa, vaan halusi luonnehtia jotain ainakin hallituksessa järkeväksi miellettyä asiaa.

Sipilän ajatus kauneimmillaan menee niin, että toimilla parannetaan työllisyyttä ja parhaimmillaan kärsimys on väliaikainen. Talouden nousu toisi mahdollisuuden taas jakaa hyvinvointia. Pursiainen myönsi, että on aivan toinen kysymys, tapahtuuko sitten näin.


Pohja vuotaa leipäjonoon


Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari muistutti, että Suomessa 2/3 ei pidä leikkauksia reiluina ja on olemassa osa, jonka luottamus viranomaisiin ja hallitukseen on todella heikko, tutkimusten mukaan kehitysmaatasolla. Kyse on viheliäisestä ongelmasta. Suomalainen yhteiskunta on todella ankara kaikkein heikoimmille. Asumiskustannuksiin - vuokralaisiin - tehtävät päätökset iskevät juuri tähän väestönosaan, ihmisiin, jotka ovat leipäjonoissa. Ensimmäisenä pitäisi tilkitä tämä pohja, joka vuotaa pahiten.



Juho Saaren teesit esiteltiin jo reilu vuosi sitten Helsingin Sanomissa. "Kun tällaiseen operaatioon lähdetään, ei pidä miettiä erikseen ylivelkaantuneita, alkoholisteja, asunnottomia ja työttömiä." Suomessa on kyllä monenlaisia palveluita ja tukia putoamisvaarassa oleville. Ne eivät toimi kuten pitäisi. Palvelut on viritetty liian hienostuneiksi.

"Meillä on menty liian pitkälle siinä, että on luotu kaikenlaisia erityispalveluita ja niitä varten omat erikoistuneet ammattiryhmät. Yhtä ihmistä saattaa kohdata psykologi, psykiatri, sosiaalityöntekijä, joku elintapaterapeutti ja niin edelleen."

"Vaikeimmassa asemassa olevien ongelmia ei voida ratkaista 45 minuutin vastaanottoajoilla kolmen viikon välein. He tarvitsisivat sitä, että joku kulkisi heidän rinnallaan koko palvelujärjestelmän lävitse."

Saaren mielestä asialla on kiire.

"Jos hyvinvointivaltio tuhoutuu, se tuhoutuu siksi, että ihmiset menettävät siihen uskonsa. Silloin ihmiset lähtevät rakentamaan omia ratkaisujaan, ammattiliitot omiaan, yksityistä terveydenhuoltoa, täydentäviä eläkejärjestelyitä."

Insinööriajattelu on helppoa. Sopimusten yleissitovuuden poistaminen tuo halvempaa työtä ja työttömyys kustannuseränä poistuu. Saari on nykyajan Pekka Kuusi, joka haluaa pitää heikoimmista huolta ja on huomannut suomalaisen sosiaalibyrokratian tavattoman monimutkaisena. Vaikka hän ei sitä selvästi sano, se on sekä tehoton että kallis.


Välttämätön säästökohde


Kyllä ne rahat sosiaali- ja terveyspuolelta on pakko ottaa. Tehostaminen helposti tyssää EK:n ja ammattiyhdistysten edunvalvontaan tai aluepolitiikkaan, joten pakkoleikkaukset jäävät ainoaksi nopeaksi tieksi. Mikä taas tulee pitemmän päälle kalliiksi. 

Muistan, miten vuonna 1993 sain Ratakadulla kuulla ennusteen kouluihin, lasten- ja nuorten psykiatriaan ja pitkiin terapioihin tehtyjen lama-ajan leikkausten vaikutuksesta seuraavalla vuosikymmenellä. Laskimme, että insinööriajattelijoiden "medikalisaatio" tulee jumalattoman kalliiksi nuorille ja sen kautta yhteiskunnalle. Ja niin on tullut, kouluampumisineen, syrjäytymisineen, työkyvyyttömyyksineen. Nettotappio.


Miksi jotain pitää tehdä - ja olisiko se tehostamista?





Koko Suomen vuosimenoista sosiaali- ja terveysmenot ovat lähes puolet. Siinä, missä koko sisäasiainministeriön hallinnonala poliiseineen ja rajavartijoineen saa vaivaisen yhden miljardin (ja on poliisitoimen ja Puolustusvoimien lisäksi ainoa, joka on toteuttanut vaaditut sopeuttamiset), sosiaali- ja terveysministeriö käyttää 11,5 ‒ 12 miljardia Kelan, Valviran, THL:n, STUK:n, Fimean jne välityksellä. Tämä osa sotesta on vain valtion hallinnonalan kuluja. Koko valtiomme vuosibudjetti on vain n. 53 miljardia ja siitäkin joka vuosi kymppi on velkaa.

Valtiolla on tuloja, mutta ne eivät riitä menojen kattamiseen. Jos riittäisivät, velkaa ei otettaisi.

Kuntien pelkät terveysmenot ovat 19 ‒ 20 miljardia joka vuosi. Sote-menoihin menevä prosentti kunnilla vaihtelee, mutta se voi olla yli puolet kaikista verotuloista Tehostaminen on välttämätöntä - mutta sen ei tarvitsisi olla raakoja suunnittelemattomia pitkän aikavälin nettotappion tuottavia nipsaisuja vaan poliitisen yhteissuunnittelun tulos.

Tämä ei ehkä onnistu edunvalvontajärjestöjen ohi - eikä myöskään oppositiopoliitikkojen toimin, sen verran he miettivät äänestäjiään. Nyt vallassa olevat taas eivät petä omia äänestäjiään vaan jyräävät omaa agendaansa. Mutta yhteisöllinen suunnittelu puuttuu.

Hyvinvointivaltio on pelastettavissa tehostamalla. Sen tuhoaminen aloitettiin surkealla matematiikalla ja johtamisella jo vuosia sitten ja Kataisen sateenkaarihallitus oli seitsemän vuoden kammottava virhe. Mutta tilalle tuli vaarallisia ilmiöitä, muiden muassa Sipilän perehtymättömyys ja omasta ajattelusta poikkeavien asiantuntijalausuntojen ohittaminen sekä Stubbin valtiovarainministeriön häikäilemätön edunvalvontatoiminta verovälttelyn lisäämiseksi.


Tutkijat eivät kyenneet selvittämään sote-rahavirtoja



THL:n tutkijat Timo T. Seppälä ja Markku Pekurinen selvittivät sosiaali- ja terveyshuollon rahavirtoja. Johtopäätökset olivat karut. Ensinnäkin, järjestelmä oli niin monimutkainen, että tehtävä epäonnistui pohjatietojen puuttuessa. Koko järjestelmä on vaikeasti hallittava musta aukko, jossa on opittu reilusti rahastamaan ja salaamaan joka portaassa:

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä on hyvin monimutkainen ja paikoin vaikeasti hahmotettavissa. Rahoittajatahojen runsas määrä ja lukuisat reitit, joiden kautta koko järjestelmään käytettävissä oleva rahamäärä kanavoituu palvelujen tuottajille, tekee rahoitusjärjestelmän vaikeasti hallittavaksi ja ohjattavaksi. Monimutkainen ja paloittain rakentunut rahoitusjärjestelmä luo sekä palvelujen järjestäjille että tuottajille monin paikoin yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoinnin suhteen epäsuotuisia kannusteita optimoida toimintaansa tavalla, joka heikentää palvelu- ja rahoitusjärjestelmästä saatavaa kokonaisetua. Rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen helpottaisi kannustimien olemassa olon läpinäkyvyyttä sekä hallintaa ja yksinkertaistaminen loisi tälle mahdollisuuden. Rahoitusjärjestelmää virtaviivaistamalla on todennäköisesti mahdollisuus parantaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaistaloudellista tehokkuutta.


Rahoitusjärjestelmän hallittavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tarvitaan selvästi nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa sekä koko sosiaali- ja terveydenhuollon että yksittäisten palvelukokonaisuuksien rahoituksesta. On vaikea suunnitella sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamista jos olennaisia pohjatietoja nykyisen rahoitusjärjestelmän rahavirroista puuttuu.

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Poliitikot liike-elämässä

Poliitikkojen ja heidän perheidensä bisneksen tukeminen verovaroin on kyseenalaista (kun poliitikko itse on päättämässä verovarojen käytöstä) mutta Suomessa maan tapa. On ajan kysymys, koska Transparency kehittää luotettavan analyysivälineen verkostomme kartoittamiseksi. Silloin putoamme syvälle korruptiomaiden joukkoon. Se on tietysti oikein, sillä me olemme häkellyttävän korruption maa, vaikka poliisia ei voi lahjoa setelillä tai nuorelle suoraan ostaa opiskelupaikkaa muiden ohi.

Järjestelmämme muistuttaa oikeaa mafiaa, ei mitätöntä katumafiaa.

Ihmettelemme muiden kansojen alistumista korruptioon. Miksi ukrainalaiset ja venäläiset eivät tee mitään sille? Tämä ajatus on ylimielinen ja typerä. Emme huomaa olevamme täysin alistuneita ja tottuneita omaa korruptioomme. Pekkarisen suvun kuuluminen tuulivoimatariffin edusnsaajiin - tariffin, jonka Pekkarinen itse ministerinä ajoi läpi - ei aiheuttanut kuin pari haperoa iltapäivälehtijuttua ja sitten kaikki kohauttivat olkapäitään. Näinhän se on aina täällä mennyt.

Turvapaikanhakijoiden hädällä keinotteleminen on uusi ilmiö vanhaan palettiin. Ruotsista on varoiteltu, että älkää yksityistäkö vastaanottokeskuksia, vaan pitäkää ne valtiolla ja kunnilla. Mutta miten kävikään. Virkamiehillä ja poliitikoilla on etulyöntiasema, koska he ovat päättäjän asemassa ja kaiken kukkuraksi edes oppositio ei uskalla kritikoida, koska aihe on liian herkkä - eihän VOK-toimintaa voi moittia vaikka sen edestä tehtäisiin mitä. Tämä tarjoaa pitkän etumatkan taitaville liikemiehille, jotka eivät sääli pakolaisia eivätkä verorahaa.

Aloitetaan kauneimmalla esimerkillä eli aatteellisella yhdistystoiminnalla

Keskustapuolue alkoi pyörittää Lappajärven Kiviputissa hotellin sijasta vastaanottokeskusta. Lomayhtymän hallituksen puheenjohtaja on kansanedustaja Markus Lohi (kesk). Lohi ei näe mitään ristiriitaa siinä, että hän istuu samalla vastaanottokeskusta pyörittävän yhtiön hallituksessa.

Yhdistystyyppisesti Kiviputti jakaa tulevat voitot toimintaan. Tuettu lomatoiminta siirtyy historiaan, ja Lomayhtymä alkaa tukea voitoillaan kotouttamista. Aikaisemmin lomatukea myönnettiin sellaisille henkilöille, jotka työnsä, perhesuhteidensa, varojen puutteen tms. syystä eivät itse voineet järjestää lomaa itselleen ja lapsilleen.

Mikään laaja ilmiö varsinainen turvapaikkabisnes ei vielä ole. Suomen Punainen Risti ja kunnat pyörittävät joka tapauksessa valtaosaa vastaanottokeskuksista. Setlementtiliitolla on kaksi, ja keskustataustaisella Lomayhtymällä on tämä yksi.

Pitää myös miettiä, onko huono asia, että tehdään bisnestä, Yksi vaara siinä on. Bisneksen on huolehdittava ensisijaisesti jatkuvuudesta. Sillä taas on väistämättä yhteys koko ns. hallitsemattomaan reittiin, jonka parissa taas askartelee myös kansainvälinen rikollisuus.

Poliitikot istuvat kahdella jakkaralla puhtaasti yrityspohjalta toimivissa Luona Oy:ssa ja Pihlajalinnassa, joka on tehnyt sopimuksen kolmen vastaanottokeskuksen pyörittämisestä.

Luona Oy ja vastuupoliitikot

Luona Oy:n vastuuhenkilöt ovat bisnekseen hypännyt Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Ulpu Iivari (SDP), Sanna-Liisa Lauslahti (Kok), Pasi Natri ja Markus Oksa. Pasi Natri on ex-Fennovoima-lobbari, erittäin taitava, ja hän työskentelee Momentouislla, joka taas on Baronan omistama, kuten on myös Luona Oy. Markus Oksa taas on Baronan toimitusjohtaja.

Tausta ei vakuuta. Seura-lehti huomasi vuonna 2014 Voutilaisen ja kilpailuttamattomat kaupat.

”Barona on tytäryhtiönsä kautta viime vuosina laajentanut bisneksiään kaupungin rahoittamaan ja Voutilaisen hallinnoimaan kriisiasumiseen. Seura kertoi viime maaliskuussa Baronan ja Helsingin kaupungin liikesuhteista, jotka olivat aiemmin luultua laajemmat ja likeisemmät. Baronan tytäryhtiön Forenomin ja Helsingin kaupungin välisen hätämajoituksenmiljoonabisnes on hoidettu kilpailuttamatta.”

Kukaan ei ole vastannut kysymyksiin, millainen poliittinen paine nyt synnytettiin, kun Luona Oy:n annettiin perustaa ensimmäinen täysin yksityinen VOK. Kilpailua ei ollut.


Sopivista kiinteistöistä käydään kilpailua

"UP Suomi Oy maksoi entisestä vanhainkodin kiinteistöstä ja siihen kuuluvasta noin viiden hehtaarin maa-alueesta 900 000 euroa. Haminan kaupunginhallitus hyväksyi tarjouksen maanantaina. UP Suomi Oy on lupautunut maksamaan koko kauppasumman käteisellä kaupantekohetkellä. Uutena Myllyhovin tavoittelijana määräaikaan mennessä tarjouksen jätti myös yllättäen peliin ilmestynyt yhtiö Kaakon Hoivaturva Oy. Sen tarjous oli 836 000 euroa."

Kyseessä on entinen vanhainkoti, jota kaupunki on yrittänyt vuosia myydä. 900 000 on paljon enemmän kuin kaupungin alkuperäinen pyyntihinta, joten toiminta on laskettu hyvin kannattavaksi.

Kiinteistöön tulee vastaanottokeskus, mutta tähän ei tarvita enää Sherlock Holmesia. Riittää, jos on lukenut Mämmilää.


Konnunsuon kaupat


Royal House Oy:n Tapani Rautiainen osti vankila-alueen (ja sen 130 rakennusta) Senaatti-kiinteistöltä ja teki heti kauppojen jälkeen maakaupat osasta vankila-alueen maita paikallisten viljelijöiden kanssa yli miljoonasta eurosta netoten näillä kaupoilla ostohinnan. Tuoreeltaan ihmeteltiin, miksi valtion Senaatti-kiinteistöt ei itse tehnyt kauppoja vankilan pelloista viljelijöiden kanssa ja ansainnut 1,67 miljoonaa euroa.

Nyt Konnunsuon vankilassa on VOK, vastaanottokeskus. Kiinteistöt Rautiainen osti 100 000 eurolla valtiolta kerralla ja sitten valtio ryhtyi hänelle vuokralaiseksi.

Rautiainen työskenteli ennen yrittäjäksi siirtymistään Rakennushallituksen palveluksessa Jyväskylässä. Rakennushallituksen tehtävänä oli huolehtia valtion kiinteistöomaisuudesta. Nykyisin samaa tehtävää hoitaa Senaatti-kiinteistöt. Se huolehtii valtion kiinteistöjen myynnistä.



Rakenteellinen korruptio tekee meistä pienen Ukrainan


Rakenteellisella korruptiolla on toki myös vakava turvallisuuspoliittinen puolensa. Eräs ystäväni jätti nykyisen pääministeripuolueen jäsenkirjan päästyään sisältä päin näkemään, miten taloudelliset kytkökset vaikuttavat elintärkeissä turvallisuuskysymyksissä maata heikentävästi. Tästä voisi tehdä ketterästi vaikka 2000 sivua. Nykyajan suomettajat ovat siellä, missä on raha, Ehkä näin oli aikaisemminkin.

Älkää enää seuratko muurahaisia. Se oli 2500 vuotta sitten. Seuratkaa rahan liikkeitä ja tulette viisaiksi.

Fennovoima on varmasti suurin julkisuuden esimerkki. Vaikka keskustelu siitä on laantunut, vielä ydinasejätti Rosatomin käsi hivelee monien poliitikkojen niskaa. Miapetra Kumpula-Natri hämmästytti taannoin EU-parlamentin suomalaismepit äänestämällä tyhjää, kun liki koko parlamentti vaati Venäjälle kaapatun virolaisen Eston Kohverin vapauttamista. Jopa Paavo Väyrynen äänesti vaatimuksen puolesta. Miapetra Kumpula-Natrin aviomies on lobbari Pari Natri, joka vastasi Rosatomin kanssa yhteistyötä tekevän Fennovoiman yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vuosina 2007 ‒ 2010 ja hänet kutsuttiin sinne uudelleen neuvonantajaksi kriittisenä vuonna 2012. Sama mies on nyt Momentousilla, jonka päätehtävä on etsiä asiakkailleen sopivia julkisten asioiden tyyppejä operaatioita varten.

Hän on pakolaisbisnekseen tarttuneen Luona Oy:n varsinainen jäsen.

Bonuskysymys ja päivän pohdintatehtävä

Oletko koskaan miettinyt, miksi salakuljetusorganisaatioita, veroparatiiseja ja kansainvälistä huumekauppaa ei oikeasti saada kuriin ja sitä, miksi yksikään suomalainen poliitikko ei ole näissä mukana tai ainakaan tuomittu? Harvoin toki muuallakaan.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Al-Assad ja ISIS

Länsimedia on vaiheessa. Se ihmettelee laimeasti, onko Venäjä aikeissa sotia ISIS-järjestöä vastaan, kuten se propagandassaan esittää, vai eikö ole.

Voin kertoa, että ei todellakaan, ainakaan vielä.

Muistellaan 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä. Syyrian hallinto käytti ääri-islamisteja työkalunaan. Islamistit vapautettiin vankiloista kun kansannousu alkoi. Suunnitelma oli valmis: Ei kansannousua vaan terroristit vastaan hallinto. Tämä oli Syyrian television pääteesi. Jihadisti-konsepti oli aikaisemmin lähtenyt liikkeelle al-Assadin strategiasta Irakin sotaan. Al-Assad laski, että USA ei hyökkää Syyriaan, jos sen maavoimat ovat sidottuna taisteluun Irakissa. Syyria organisoi silloin jihadisteja Irakiin. Näille oli myöhemmin tarvetta Syyriassa - kansannousun alettua.

Suunnitelma oli aika hyvä. Kaikki maailman jihadistit tulisivat Syyriaan taistelemaan kapinallisia vastaan. Syyrian kapinallisten mukaan kuolleilta ISIS-järjestön johtajilta on löytynyt Iranin vallankumouskaartin ja Syyrian tiedustelupalvelun miesten henkilöllisyystodistuksia.

Ennen kuin ISIS-järjestön ja kapinallisten välille syttyi täysi sota, he pyrkivät eliminoimaan länsimaisia toimittajia, jotta nämä eivät tulisi Syyriaan. Muina kohteina olivat myös FSA:n ryhmät ja näiden johtajat. ISIS pyrki leviämään tarkasti Turkin ja Syyrian väliselle alueelle, ja se oli lähellä onnistua katkomaan kapinallisten huoltoyhteydet Turkkiin. ISIS viihtyi tuolloin erityisesti selustassa ottamassa haltuun alueita, jotka oli vallattu Assadilta.

Kapinalliset raportoivat jatkuvasti islamistien ja hallinnon välisestä yhteistyöstä. Syyrian armeija vetäytyi jostakin ja päästi ISIS-järjestön alueelle. Oli myös koordinoituja hyökkäyksiä, missä Assadin puolelta annetaan ensin tykistötukea.

Missä määrin koko ISIS on Syyrian tiedustelupalvelun hallinnassa? Mitä tapahtuu suunnitellusti ja mitä spontaanisti? On esitetty väitteitä, että Palmyra menetettiin tahallaan, koska historiallisten paikkojen tuhoaminen tulisi ylittämään uutiskynnyksen lännessä.

Foliohattuilua? Totta on ainakin se, että Assadia ei tunnu ISIS pelottavan.

Kannattaa tutustua tähän juttuun vuodelta 2013. Moni asia aukeaa.