sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Helsinki Gardenin vastamäki ja Guggenheimin taivastie

Guggenheim-hanke ja Helsinki Garden -hanke eroavat tosistaan. Mutta miten?

Kaupunginhallitus ei innostunut Helsinki Gardenista, suomalaisesta tulevaisuuden ideasta, johon oli löydetty rahoittajat. HIFK haluaa tuoda jääkiekkoviihteen keskustaan, iltaelämän keskukseen. Parkkihalli ja toiminta piiloon ja päälle asuntoja ja kaupunkilaisten virkistystilaa, luontoa. Näin venäläinen bisnes Ilmalassa saisi varteenotettavan suomalaisen kilpailijan. Kulttuuri, urheilu, ravintolat ja liikkeet nauttisivat ilmiselviä synergiaetuja.

Kaupunginhallitus ei halunnut, että Helsingin jääkiekkobisnes olisi suomalaisissa käsissä. Syy oli kuitenkin erikoinen:

"SDP:tä edustava Hannu Penttilä kommentoi asiaa HS:lle seuraavasti:
- Viesti on se, että jäähallihankkeeseen ei voi koplata asumista tai päivittäistavarakauppaa. Suomeksi sanottuna se HIFK:n ajama rahoitusmalli ei siis onnistu." (Linkki)
Miksi ei? Onko tähän jokin laillinen este vai olisiko Helsinki Garden liian kaukana Stockmannilta? Maailmalla tällaisia monitoimihankkeita toteutetaan usein, ja yleensä ne ovat enemmän kuin osiensa summa.

Vastatuuleen jäi suomalainen mahdollisuus. Ehkä tamperelaisilla riittää äly tehdä tuo hanke pelotta ja politikoimatta. Tampereella.


Guggenheimin taivastie



Sen sijaan Guggenheimia, joka ei koskaan ole maksanut omia kustannuksiaan, ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Sivusta seuraaja ihmettelee. Mikä on se ratkaiseva ero, joka saa viskaalimme kattamaan punaisen maton taloudellisessa mielessä huomattavasti epävarmemman ja 100% veronmaksajien niskaan kaatuvan talon eteen?

Se on Miltton Networks. Maksettu lobbari. Helsinki Garden -hankkeella ei ole omaa viestintäyritystä, joka osaa vaikutuskeinot. Lobbarit rekrytoivat poliittisia erityisvavustajia korkealta tasolta - ja joka puolueesta. Uuden työnantajan palveluksessa politiikan entiset työmyyrät käyttävät suhteitaan johtaviin poliitikoihin ja virkamiehiin..

Argentiinassa koko Guggenheim-hanke kaatui siihen, että pormestari käräytettiin varojen väärinkäytöstä. Suomessa on oma rakenteellinen korruptionsa: sileiden ei tarvitse vaihtaa omistajaa.

Guggenheimin museon kansainvälistymispolku on kulkenut kaikissa maissa näin: muut maksavat rakennukset ja ylläpidon, Guggenheimin säätiö kerää tulot sekä lahjoitukset. Säätiö ei halua ottaa vastuulleen mitään rakennukseen liittyvää. Miksi säätiö ei ole valmis investoimaan hankkeeseen, johon se niin kovasti uskoo?

Helsingin Guggenheim-suunnitelman kävijätavoite on noin 500 000 ihmistä. Berliniissä museo veti vuonna 2011 noin 125 000 taiteenystävää, vaikka kaupungissa käy vuosittain noin viisi miljoonaa turistia. Berliini sulki Guggenheim-museon kuntataloutta rasittamasta.

Jan Vapaavuori on Guggenheimin suurin ja kovaäänisin suojelupyhimys. Hän kirjoittaa:

"Ei Guggenheimista Helsingissä varmaan Bilbaon kaltaista menestystarinaa tule. - - Mutta silti. Miksi ei? Mitä meillä on menetettävänä?" - -  "En ole taiteen asiantuntija, enkä aktiivi-harrastaja. - - Minulla on kuitenkin erittäin vahva usko Janne Gallen-Kallela-Sireniin ja moniin muihin maamme taideammattilaisiin. Kun nämä henkiset voimavarat yhdistetään kuitenkin uniikin Guggenheim-organisaation näkemykseen ja kokemukseen, niin hyvä tulee."

Suomesta puuttuu tutkiva journalismi tällä hetkellä kokonaan. Guggenheim-hankkeen todelliset syyt ja Milttonin operaatiot Suomessa tulisi kammata tarkkaan. Kuka tästä saa ja mitä?